Tavoitteena vesiluonnon tilan parantaminen

Metsähallitus parantaa sisävesien tilaa sekä metsätaloustoimien hyvällä ennakkosuunnittelulla että kunnostamalla vesieliöstön elinympäristöjä. Kalavesien hoidossa keskeinen strateginen tavoite on luontaisten ja kotimaisten kala- ja rapukantojen vahvistaminen sekä säilyttäminen.



Keskeiset vesienhoitohankkeet ja toimenpiteet 2017

Hanke Tavoite Toimenpiteet


Sisävedet Merialueet
Hydrologia-LIFE (2017–2023) Soiden, purojen ja lintuvesien turvaaminen Tukittiin ja raivattiin ojia

Tehtiin sienikartoituksia ja luontotyyppi-inventointeja

Freshabit-LIFE IP (2016–2022) Natura 2000 –vesistöalueiden ekologisen tilan ja monimuotoisuuden parantaminen Ennallistettiin suoalueita

Parannettiin vesiensuojelua monikäyttömetsissä

Hoidettiin jokihelmisimpukoiden populaatioita

VELMU – Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma Itämeren lajien ja merialueiden suojelun edistäminen
Kartoitettiin vedenalaisia hiekkasärkkiä

Jatkettiin fladojen sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien kartoitusta

 

Kunnostustoimet ja istutukset auttavat kalakantoja

Metsähallituksessa valmisteltiin vuonna 2017 valtakunnallinen toimintamalli kalaelinympäristöjen hoidon tehostamisen osalta. Tavoitteena on koordinoidusti ja tiiviinä Metsähallituksen sisäisenä yhteistyönä edistää ja tehostaa kalojen elinympäristöjen kunnostuksia valtion mailla.

Metsähallitus osallistui vaelluskalojen luontaista elinkiertoa tukeviin kärkihankkeisiin Iijoella ja Lieksanjoella. Iijoella osallistuttiin erityisesti Raasakan voimalaitoksen kalatieasian valmisteluun ja istutusohjelman toteuttamiseen. Lieksanjoen kärkihankkeessa haettiin puolestaan Itä-Suomen AVIlta kunnostuslupaa Ruunaan koskien kalataloudellisiin kunnostuksiin ja selvitettiin sähkökoekalastuksin Ruunaan koskien luonnontaimenten lisääntymistä. Hankkeessa tehtiin myös pienpoikasistutuksia, kutualueiden soraistuksia helikopterilevityksenä ja selvitettiin alasvaeltavien smolttien määrää sekä tutkittiin telemetriaseurannalla emokalojen kutukäyttäytymistä.

Vesistöihin kohdistuvia haittoja vähennetään hyvällä suunnittelulla

Metsähallituksen monikäyttömetsissä vesistökuormituksen taso oli vuonna 2017 maltillinen, ja suunta on laskeva. Osaltaan tähän vaikuttavat kunnostusojituksen kriteerien tarkistaminen ja siitä seurannut kunnostusojituksen jatkuva väheneminen.

Metsähallitus Metsätalous Oy koulutti vuoden 2017 vesiensuojelun ympäristötavoitteiden mukaisesti toimihenkilöitään valuma-aluetason suunnittelussa. Myös metsätalouden vesiensuojelun ohjeistusta tarkennettiin ja päivitettiin digitaaliseen Ahjo-osaamisympäristöön osana meneillään olevaa ympäristöoppaan uudistamista.

Metsähallitus on myös mukana vuonna 2016 alkaneessa Itämeren maiden metsätalouden vesiensuojelun Interreg Wambaf -kehittämishankkeessa. Hankkeessa testataan, miten metsätalouden eri toimien, kuten esimerkiksi kunnostusojituksen tai maanmuokkauksen vaikutuksia vesistöön voidaan vähentää. Hanketta varten suunniteltu Vengasojan mallialue Pudasjärvellä otettiin käyttöön vuonna 2017. Mallialueen avulla voidaan vertailla eri kriteereillä säästettyjen suojavyöhykkeiden vaikutusta vesiensuojeluun.

Case Freshabit-LIFE: Pienistä puroista isoille reittivesille
Case Jokihelmisimpukka: Silta rakentui raakkujen tahdissa
Video jokihelmisimpukoiden matkasta kylpylään ja lemmenlomalle

 
Kuva: Jari Salonen