Monimuotoisuutta turvataan monin eri keinoin

Metsähallitus vastaa arvokkaiden luontotyyppien sekä eläin- ja kasvilajien suojelusta, hoidosta ja seurannasta hallinnassaan olevilla alueilla.

Luonnon monimuotoisuutta turvataan pitkäjänteisellä suojelutyöllä, tiedon keruulla sekä erilaisilla aktiivisilla elinympäristöjen hoito- ja ennallistamistoimilla, joita tehdään myös yhdessä kumppaneiden kanssa EU-rahoitteisissa hankkeissa.

Lähes 39 % eli 3 523 000 ha Metsähallituksen hallinnassa olevista maa-alueista ja 7 % eli 238 000 ha vesialueista on lakisääteisiä luonnonsuojelualueita, erämaa-alueita tai aluevarauksina erilaisissa luonnonsuojeluohjelmissa.

 

Metsähallituksen on riittävästi otettava huomioon myös biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen sekä muut tavoitteet, jotka on asetettu metsien, vesistöjen ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle. Näistä yleisistä yhteiskunnallisista velvoitteista säädetään Metsähallituksesta annetussa laissa (234/2016).


Hoito- ja ennallistamistoimet jatkuivat

Vuonna 2017 monikäyttömetsissä ja suojelualueilla jatkettiin lajien ja luontotyyppien suojelutason sekä Natura 2000 - ja luonnonsuojelualueverkoston tilan parantamista Metsähallitukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi luonnon monimuotoisuutta turvattiin yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden mukaisesti.


Keskeiset elinympäristöjen hoito- ja ennallistamistoimet



Monikäyttömetsät Suojelualueet
Ennallistetut alueet, ha 745 682

Suot 389 540

Kangasmetsät 142

Riistan elinympäristöt 356
Arvokkaiden luontotyyppien hoito ja kunnostus, ha 2,5 351
Perinnebiotooppien jatkuva hoito, ha 1 4 594
Lajiesiintymätarkastukset, kpl 6 409
Luontotyyppi-inventoinnit, ha 12 436
Kulotus ja säästöpuuryhmien poltto, kpl 19 12
Vieraslajien poisto Jättiputki Jättiputki ja -palsami, lupiini ja kurtturuusu


Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet monikäyttömetsissä

Metsienkäsittelyn yhteydessä säästetyn puuston määrä:

Lahopuu, kpl/ha 11,8

Järeä haapa, m³/ ha 0,34
Luontokohteiden säilyminen metsienkäsittelyssä, % 99
Alue-ekologisen verkoston tietojen päivitys Lappi ja Kainuu
Kokonaispanos monimuotoisuuden turvaamiseksi, milj. € 37,8

 


Ekologinen verkosto ylläpitää monimuotoisuutta

Valtion mailla ja vesillä sijaitsevat luonnonsuojelualueet muodostavat yhdessä monikäyttömetsien ekologisesti tärkeimpien luontokohteiden kanssa koko maan kattavan ekologisen verkoston. Verkoston kohteet edustavat kattavasti Suomessa tavattavia luontotyyppejä, ja ne ovat siten lajistollisesti ja maisemallisesti elintärkeitä maamme luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi ekologisen verkoston tietoja ylläpidetään ja tarkennetaan jatkuvasti. Vuonna 2017 monikäyttömetsien alue-ekologisen verkoston tietojen ajantasaistaminen aloitettiin sidosryhmiä osallistavalla suunnittelulla Lapin ja Kainuun maakuntien alueilla. Suunnittelussa valtion maita tarkastellaan suojelualueiden ja monikäyttömetsien muodostamana kokonaisuutena.


Lahopuu ja järeä haapa avainasemassa

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta erityisesti kuolleen puun eli lahopuun sekä järeän haavan määrällä on suuri merkitys. Suomen metsälajistosta noin neljännes, lähes 4 000 lajia, on suoraan tai välillisesti riippuvaisia lahopuusta. Järeä haapa puolestaan tarjoaa elinympäristön useille uhanalaisille hyönteisille, sienille, sammalille ja jäkälille.

Näiden tärkeiden rakennepiirteiden kehittymistä seurataan valtion mailla vuosittain, ja niiden hyötyjen kuvaamisessa käytetään laadullisia mittareita.

Lahopuu
Monikäyttömetsien pitkän aikavälin lahopuutavoite on noin 10 m3/ha. Lahopuutavoitteeseen pyritään säästöpuita jättämällä, metsän luontaisen lajiston vähittäisen muuttumisen kautta sekä tuottamalla lahopuuta aktiivisesti.

Valtion mailla on noin runsas puolet koko Suomen lahopuumäärästä, yhteensä noin 69 miljoonaa kuutiometriä.

 


Lahopuun määrä valtion mailla (metsämaa) valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) mukaan

Lahopuun määrä

Monikäyttömetsien hakkuualoille säästetystä puusta pääosa on eläviä puita, joista muodostuu ajan myötä luontaisesti lahopuuta. Vuonna 2017 sekä Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaan että metsäsertifioinnin vaatimusten mukaisia säästöpuita jätettiin tavoitetasoa enemmän.


Hakkuualoille jätetyn säästöpuun määrä 2017



Toteuma Tavoite
Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaan mukainen arvokas säästöpuu, kpl/ha 11,8 10
Metsäsertifioinnin vaatimusten mukainen säästöpuu, kpl/ha 18 10

 



Haapa
Monikäyttömetsien monimuotoisuuskohteissa ja suojelualueilla järeää haapaa on suhteellisen paljon, vaikka haavan kokonaismäärä valtion mailla on muiden metsänomistajien maita selkeästi pienempi. Haapaa on valtion mailla vähemmän, koska maat sijaitsevat keskimääräistä karummilla alueilla.

Järeän haavan määrä valtakunnan metsien 11. invenvoinnin (VMI11) mukaan

Järeän haavan määrä

Luontokohteet säilyivät erinomaisesti uudistushakkuissa
Metsähallituksen monikäyttömetsissä on noin 100 000 luontokohdetta ja noin 30 000 uhanalaisten lajien esiintymää. Luontokohteet ovat joko kokonaan hakkuiden ulkopuolella tai niissä ovat mahdollisia vain poimintahakkuut tai kohteen hoidon vuoksi tehtävät hakkuut. Lajiesiintymiin kuuluvat erittäin uhanalaiset ja vaarantuneet, alueellisesti uhanalaiset sekä silmälläpidettävät lajit.

Luontokohteiden ja lajiesiintymien säilymistä arvioidaan vuosittain Metsähallitus Metsätalous Oy:n puunkorjuun ympäristöseurannassa. Vuonna 2017 ympäristöseurannassa tarkastetusta uudistusalojen luontokohteiden pinta-alasta 99 prosentilla kohteen ominaispiirteet säilyivät.


Metsähallituksen vastuulla uhanalaisia lajeja

Metsähallitus vastaa uhanalaisten lajien suojelusta valtion alueilla. Joidenkin uhanalaisten lajien suojelu on Metsähallituksen vastuulla valtakunnallisesti. Nisäkkäistä näitä lajeja ovat saimaannorppa sekä naali ja lintulajeista maakotka, muuttohaukka, tunturihaukka sekä valkoselkätikka. Lisäksi Metsähallitus vastaa merikotkan seurannasta entisten Oulun ja Lapin läänien alueella ja kiljuhanhen seurannasta Pohjois-Lapissa.

Saimaannorppa
Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Niitä elää Saimaalla – ja koko maailmassa – vain noin 370–380 yksilöä. Saimaannorpan suojelustrategian tavoitteena on 400 hylkeen kanta vuoteen 2025 mennessä.

Tehostunut suojelu tuottaa tulosta, ja norppakannan kasvu jatkui vuonna 2017. Metsähallituksen pesätarkastusten perusteella saimaannorpan talvikannan arvioitiin nousseen 10–20 yksilöllä kannan ollen sen jälkeen yhteensä 370–380 norppaa. Kuutteja arvioitiin syntyneen 83.

Keskeisiä kannan kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat apukinokset, joita kasattiin osana Saimaannorppa-LIFE-hanketta yhdessä Itä-Suomen yliopiston, WWF Suomen ja vapaaehtoisten kanssa. Kinoksia tehtiin vuonna 2017 yhteensä 280 ja niihin syntyi 70 kuuttia.

Vuonna 2017 saimaannorppia löydettiin kuolleena 38. Näistä 14 oli pesään kuolleita kuutteja, seitsemän kalanpyydyksiin kuolleita nuorehkoja aikuisia tai kuutteja ja 17 rannalta, vedestä tai pesästä kuolleina löytyneitä aikuisia norppia.

Naali
Vuonna 2017 tarkastettiin äärimmäisen uhanalaisen naalin 227 eri pesää Pohjois-Lapissa. Tarkastuksissa ei havaittu merkkejä naalipentueista, vaikka Enontekiöltä löydettiin yksi aktiivinen naalinpesä. Viimeisin varma naalipentue on todettu Suomessa vuonna 1996.

Aktiivisen pesän lisäksi naalista tehtiin Enontekiöllä ja Utsjoella useita varmistettuja näköhavaintoja sekä epävarmoiksi jääneitä jälkihavaintoja. Kettu kilpailee naalin kanssa samoista pesimäpaikoista ja ravinnosta, minkä vuoksi naalin suojeluun keskittyvässä Interreg-hankkeessa "Felles Fellrev Nord" pyydystettiin kettuja.

Maakotka, merikotka, tunturihaukka ja muuttohaukka
Maakotkan, merikotkan, tunturihaukan ja muuttohaukan pesiä tarkastettiin vuonna 2017 lähes 700. Tarkastusten lisäksi etsittiin myös uusia pesiä.

Maakotkan pesinnän seuranta on Metsähallituksen vastuulle valtioneuvoston asetuksella osoitettu tehtävä, jonka tavoitteena on maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaaminen.

Linnuista vain merikotkan pesintätulos oli hyvä muiden lintujen pesintätulosten ollessa heikkoja tai huonoja. Muuttohaukan poikasmäärä jäi alle kahdensadan ensimmäisen kerran sitten vuoden 2000, ja tunturihaukkojen pesätarkastuksissa ei todettu yhtään onnistunutta pesintää. Tärkeimmät syyt huonoon pesintätulokseen olivat talven ja kevään sää- ja ravintotilanne.

Pesätarkastukset 2017

Laji Asutut reviirit, kpl Onnistuneet pesinnät, kpl Rengastusikäisiä poikasia, kpl
Merikotka (Pohjois-Suomi) 109 59 87
Maakotka 373 94 98
Muuttohaukka 159 88 193
Tunturihaukka 14 0 0

 


Luonnonsuojelutyötä yhdessä kumppaneiden kanssa

Luonnonsuojeluhankkeita toteutettiin vuonna 2017 myös monien yhteistyökumppanien kanssa EU-rahoituksella.

Valtakunnallisessa Paahde-LIFE-hankkeessa (2014–2020) hoidettiin paahteisia elinympäristöjä ennallistamispoltoin, puustoa raivaamalla, siirtoistuttamalla uhanalaisia lajeja sekä poistamalla vieraslajeja. Metsien ennallistamispolttoja tehtiin hankkeessa kymmenellä Natura-alueella yhteensä 87 hehtaaria, minkä lisäksi paahdeympäristöjä hoidettiin 13 kohteella. Hiekkarantoja hoidettiin poistamalla haitallisia vieraslajeja. Lisäksi hoidetuille ympäristöille siirrettiin onnistuneesti hämeenkylmänkukkaa ja hietaneilikkaa sekä äärimmäisen uhanalainen harjusinisiipi. Myös hankkeen viisi kumppania toteuttivat hankesuunnitelman mukaisia luonnonhoitotoimia.

Vuoden 2017 lopulla MetsäpeuraLIFE-kannanhoitohankkeessa (2016–2023) siirrettiin ensimmäiset metsäpeurat Seitsemiseen ja Lauhavuoreen perustettuihin totutustarhoihin. Hankkeen tavoitteena on palauttaa Suomen alkuperäinen peuran alalaji metsäpeura takaisin alkuperäisille asuinsijoilleen Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle.

Ensimmäiset tarhassa syntyneet metsäpeurat päästään todennäköisesti vapauttamaan vuonna 2019. EU-LIFE-hankkeen toteuttaa Metsähallituksen Eräpalvelut yhdessä yhdeksän hankekumppanin kanssa.


Case Alue-ekologinen verkosto: Alue-ekologinen verkosto turvaa metsien monimuotoisuuttaCase Perinnebiotooppi: Monimuotoista elämää perinnebiotoopilla


Kuva: Mikko Rautiainen