Tuhansien kohteiden vaalija

Metsähallituksella on lakisääteinen velvollisuus vaalia hallussaan olevaa kulttuuriomaisuutta. Työssään kulttuuriperinnön vaalijana Metsähallitus toteuttaa valtion vuoden 2010 kiinteistöstrategiaa ja vuoden 2014 kulttuuriympäristöstrategiaa.

Metsähallituksen hoidossa on yli 400 suojeltua rakennusta ja yli 6 000 muinaismuistolailla suojeltua muinaisjäännöstä.

Metsähallituksen historiakohteille tehtiin vuonna 2017 yli 730 000 käyntiä.

 

Suunnitelmat ja ohjeet suojelutyön perusta

Metsähallitus hoitaa perinnemaisemia hoito- ja käyttösuunnitelmiensa mukaisesti ympäristöministeriön ohjauksessa sekä rakennuksia ja muinaisjäännösalueita yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. Ennen hoitoa ja kunnostusta tehdään kulttuuriperinnön kartoitus.

Tiedot kulttuuriperintökohteista on tallennettu Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään. Vuonna 2017 otettiin käyttöön uusi paikkatietojärjestelmä PAVE, joka on osa koko ympäristöhallinnon käytössä olevaa ULJAS-tietojärjestelmää. PAVEn tietoja täydennetään jatkuvasti ja ne ovat käytettävissä normaalin toimenpidesuunnittelun yhteydessä.

Museoviraston ja muiden toimijoiden kanssa on myös laadittu Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaaseen ohjeistus, jolla turvataan kulttuuriperintökohteiden säilyminen tuleville sukupolville.


Pitkäjänteistä työtä kulttuuriperinnön turvaamiseksi

Vuonna 2017 Metsähallitus kartoitti ja kunnosti kohteita monikäyttömetsissä ja suojelualueilla tavoitteidensa mukaisesti.

Kulttuuriperintöä kartoitettiin Inarissa
Metsähallitus Metsätalous Oy kartoitti vuonna 2017 Inarin kunnassa virkistysmetsien historiakohteita. Kulttuuriperintöinventointi oli täydennysinventointi Metsähallituksen Kansallinen metsäohjelma 2015 -hankkeessa. Inventoinnista saatuja tietoja hyödynnetään metsien hoidon ja kestävän käytön suunnittelussa sekä itse kohteiden suojelussa.

Inventoinnissa maastosta löydettiin vanhoja asuinpaikkoja, savottakämpän raunioita, peuranpyyntikuoppia ja sodanaikaisia puolustusvarustuksia. Vanhimmat kohteet ajoittuivat yli 2 000 vuoden taakse ja nuorimmat 1950–60-luvuille.

Kohteita kunnostettiin
Metsähallituksen Luontopalvelut kunnosti sille osoitetuin erillisvaroin vuonna 2017 valtion strategiseen kulttuurihistorialliseen kiinteistövarallisuuteen kuuluvia kohteita: Svartholman linnaketta, Urho Kekkosen kansallispuiston kolttakenttiä ja Välimaan saamelaistilaa. Lisäksi kävijäturvallisuutta parannettiin Raaseporin ja Kuusiston rauniolinnoilla. Raaseporin rauniolinnan palveluita parannettiin myös uudella palvelurakennuksella, minkä lisäksi Raaseporin ja Kuusiston rauniolinnoille sekä Vallisaareen asennettiin pysyvä valaistus.

Näiden korjausten lisäksi laadittiin korjaussuunnitelmat Kuusiston rauniolinnan vartijanvajalle ja käymälärakennukselle sekä Aulangon luonnonsuojelualueen englantilaisessa kartanopuistossa sijaitsevalle Onnentemppelille. Korjaustyöt aloitetaan vuonna 2018.

Historiakohteisiin kertynyt korjausvelka selvitettiin
Vuonna 2017 tehtiin selvitys Metsähallituksen hoidossa olevien historiakohteiden ja luontokohteiden palveluvarustuksen korjausvelasta.

Selvityksen tavoitteena oli luoda kokonaiskuva siitä, mitä historia- ja luontokohteiden korjausinvestoinnit vaativat, jotta kansalaisten kasvavaa virkistyskäyttöä ja luontomatkailua voidaan edistää. Valtion kulttuurihistoriallisesti arvokas kiinteistövarallisuus on Julkisten hallintotehtävien hallinnassa, ja kiinteistövarallisuuden korjausvelaksi arvioitiin noin 72 miljoonaa euroa. Suurimman osan siitä muodostavat valtion strategiseen kiinteistövarallisuuteen kuuluvat rauniolinnat ja linnoitteet.


Suomalainen metsäsuhde ja jokamiehenoikeudet elävän perinnön luetteloon
Metsähallitus osallistui vuonna 2017 UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen kansalliseen toteuttamiseen Luonto ja maailmankaikkeus -työryhmässä. Suomalainen metsäsuhde, jokamiehenoikeudet, sienestys sekä suomenpystykorva ja eräperinteen vaaliminen valittiin 52 ehdotuksen joukosta Suomen ensimmäiseen elävän perinnön luetteloon.

Kulttuuriperintötyölle kansainvälistä tunnustusta
Valtion monikäyttömetsissä vuosina 2010–2015 toteutettu kulttuuriperintöinventointihanke sai vuonna 2017 erityismaininnan eurooppalaisen kulttuuriperinnön säilymisen edesauttamisesta ja parantamisesta. Erityismaininnan myönsi eurooppalaista kulttuuriperintöä vaaliva järjestö Europa Nostra.

Kulttuuriperintöinventoinnissa dokumentoitiin ja suojeltiin valtion monikäyttömetsistä yli 10 000 kulttuuriperintökohdetta. Näiden valtion monikäyttömetsistä kartoitettujen kohteiden paikkatiedot julkaistiin vuonna 2017 Retkikartta.fi-palvelussa.

Case Europa Nostra: Metsähallituksen kulttuuriperintötyölle kansainvälistä tunnustusta

Case Lights On!: Raaseporin linnanraunioilla nähtiin Suomen luonnon päivänä upea valotaideteos Reflection of History. Tapahtuma oli osa Suomi 100 -juhlia.


Kuva: Elias Lahtinen