Vastuuta ympäristöstä

Metsähallituksen toiminnan merkittävimmät ympäristönäkökohdat liittyvät luonnonvarojen käyttöön, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen, vesiensuojeluun ja maisemanhoitoon.

Käytössä on ISO 14001:2015 -standardiin perustuva sertifioitu ympäristöjärjestelmä sekä ISO 9001 -standardiin pohjautuva laatujärjestelmä. Metsätaloudessa noudatetaan PEFC-metsäsertifioinnin vaatimuksia. Ympäristöjärjestelmän sekä metsäsertifioinnin toimivuutta ja tehokkuutta seurataan säännöllisesti sisäisin ja ulkoisin tarkastuksin.

PEFC-metsäsertifioinnin ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän auditoinnista ja sertifioinnista vastaa Inspecta Sertifiointi Oy.

Metsähallitus on vastuullisen toiminnan suunnannäyttäjä, joka hillitsee monimuotoisuuden vähenemistä valtion mailla.

 

Ympäristöasioita koordinoidaan yhdessä

Ympäristöasioita Metsähallituksessa koordinoi eri vastuualueiden ympäristövastaavista koostuva ympäristöryhmä, joka seuraa lainsäädännön kehittymistä ja Metsähallituksen ympäristöpolitiikan ja -tavoitteiden toteutumista. Ympäristöryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa. Ryhmä tekee kiinteästi yhteistyötä Metsähallituksen vastuullisuusryhmän kanssa. Ympäristöohjeistus on koottu vastuualueittain ympäristö- ja laatukäsikirjaan, joka on kaikkien saatavilla.

Kunkin vastuualueen ympäristönäkökohdat ja niistä johdetut ympäristötavoitteet käydään ympäristöryhmässä läpi vuosittain, ja havaittujen kehittämiskohteiden perusteella laaditaan ympäristötavoitteet tulevalle vuodelle. Ympäristötavoitteiden toteutuminen arvioidaan vuosittain vastuualueiden ympäristökatselmuksissa, joista koostetaan Metsähallituksen johtoryhmälle esitettävä Metsähallituksen yhteinen ympäristökatselmus.

Vuoden 2017 strategiset ympäristötavoitteet olivat

  • luonnon monimuotoisuus
  • ekosysteemipalvelujen turvaaminen.


Vastuu ympäristöasioista kuuluu Metsähallituksessa kaikille työntekijöille. Metsähallituksen johto on sitoutunut ympäristöasioiden vastuulliseen hoitamiseen Metsähallituksen ympäristöpolitiikan mukaisesti.

Monimuotoisuusindeksi mittaa toiminnan vaikuttavuutta

Vuoden 2017 aikana kehitettiin vastuualueiden yhteistyönä uusi mittari monimuotoisuuden tilan kehityksen seuraamiseksi valtion mailla. Monimuotoisuusindeksillä kuvataan luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden kehittymistä kaikilla valtion mailla. Indeksi auttaa myös monimuotoisuuden hyväksi tehdyn työn vaikuttavuuden todentamisessa.

Monimuotoisuusindeksi koostuu viidestä jo aiemmin käytössä olleesta mittarista, jotka ovat

  • Natura 2000 -maaluontotyyppien tila-arvio
  • metsien monimuotoisuusindikaattori / lahopuu m3/ha
  • metsien monimuotoisuusindikaattori / järeä haapa m3/ha
  • luontokohteiden huomioinen hakkuissa
  • ennallistamistoimenpiteiden pinta-ala/ha.


Indeksillä seurataan luonnon monimuotoisuuden tilan kehittymistä valtion mailla ja tehdään näkyväksi Metsähallituksen vuosittaisia panostuksia luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa.

Monimuotoisuusindeksi laskettiin vuoden 2017 lopussa takautuvasti myös vuosille 2015 ja 2016. Indeksin tavoitetaso tuleville vuosille määritellään vuoden 2018 aikana.



2015 2016 2017
Valtion maiden monimuotoisuusindeksi 3,24 3,46 3,56
Natura 2000 -maaluontotyyppien tila-arvio 3,90 3,90 3,89
Metsien monimuotoisuusindikaattori / lahopuu m³/ha 2,30 2,30 2,30
Metsien monimuotoisuusindikaattori / järeä haapa m³/ha 3,40 3,40 3,40
Luontokohteiden huomioiminen hakkuissa 2,70 4,45 4,52
Ennallistamistoimenpiteiden pinta-ala 3,89 3,23 3,70




Monimuotoisuusindeksi, asteikko 1–5.



Metsätalouden haittavaikutukset ympäristölle minimoidaan

Ympäristön huomioiminen metsätaloudessa varmistetaan systemaattisilla ympäristöseurannoilla, joissa tarkistetaan metsätalouden ohjeiden noudattaminen työkohteilla. Toimihenkilöiden ja urakoitsijoiden ympäristöosaaminen varmistetaan sisäisillä auditoinneilla, joissa käydään läpi ympäristöasioiden toteutumista arkipäivän työssä.

Metsähallitus Metsätalous Oy:ssä on käytössä laajaan asiantuntijanäkemykseen perustuva metsätalouden ympäristöopas, jonka ohjeilla pyritään minimoimaan metsätalouden toimenpiteiden ympäristölle haitalliset vaikutukset. Painotus on luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamisessa. Ympäristöopas määrittelee esimerkiksi jätettävien säästöpuiden määrän, vesistöjen suojavyöhykkeiden vaatimukset ja uhanalaisten lajien suojeluohjeet. Ympäristöoppaan päivitys aloitettiin vuonna 2017, ja sen päätavoitteena on selkeyttää ohjeistusta. Päivitystyössä ovat mukana Metsähallitus Metsätalous Oy:n ja Metsähallituksen Luontopalvelujen asiantuntijat. Työ valmistuu alkuvuonna 2018.

Metsähallitus Metsätalous Oy:n uudet toimihenkilöt ja urakoitsijat käyvät läpi ympäristökoulutuksen. Koulutuskokonaisuuksien siirto digitaaliseen Ahjo-osaamisympäristöön aloitettiin vuonna 2017, ja työ jatkuu uuden ympäristöoppaan valmistuessa.



Puunhankinnan päästöt laskevat

Metsähallitus Metsätalous Oy seuraa asiakkaille toimitetun puun korjuusta ja toimituksista muodostuvia päästöjä. Päästöjä aiheuttavat puunkorjuussa hakkuukoneen ja ajokoneen käyttö sekä puun toimituksissa puutavara-autot sekä juna- ja aluskuljetukset. Ilmastonmuutoksen kannalta merkittävän hiilidioksidin (CO2) lisäksi seurataan hiilivetyjen (HC), typpioksidien (NOx), rikkidioksidin (SO2), hiilimonoksidin (CO) ja pienhiukkasten määrää. Päästöseurantaa on tehty vuodesta 2005, ja uusin laskenta kattaa vuoden 2016.

Puunhankinnasta aiheutuvien päästöjen yhteismäärät ovat viime vuosina laskeneet keskimäärin kahden prosenttiyksikön vuosivauhdilla. Toimitettua puukuutiota kohden hiilidioksidipäästöjä on muodostunut yhteensä 12,96 kg/m3. Tästä puunkorjuun osuus on 5,41 kg/m3 ja kuljetusten osuus 7,91 kg/m3. Myös muiden päästöjen määrät ovat laskeneet samassa suhteessa. Päästöt ovat vähentyneet pääasiassa puunkorjuussa, jossa hakkuutyön tuottavuus on kehittynyt voimakkaasti. Käytettyä polttoainemäärää vastaan saadaan nykyään tuotettua enemmän puuta kuljetuksiin. Puutavaran kuljetuksista muodostuvat päästöt ovat pysyneet pääpiirtein ennallaan.


Lakirikkomukset

Metsähallitus Metsätalous Oy:ssä kirjattiin viisi lakirikkomustapausta, joista kaksi oli ulkopuolisen tahon Metsähallitusta kohtaan tekemiä. Metsähallituksen lakirikkomuksista yksi koski puunkorjuuta uhanalaisen neidonkenkälajin esiintymäalueella ja yksi Natura-aluerajauksen ylitystä. Yhdessä tapauksessa puunkorjuu ulottui käsittelyalueen ulkopuolelle. Metsähallitusta kohtaan tehdyt rikkomukset olivat jätelakirikkomuksia, joissa valtion maille oli tuotu luvatta jätteitä. Kaikki Metsähallituksen toimista johtuvat rikkomukset on kirjattu ja käsitelty sopimusmenettelyllä tai ohjeistusta kehittämällä.

Metsähallituksen Luontopalvelujen historiakohteista Raaseporin rauniolinnan itäpuolella olevaa Slottsmalmenin muinaisjäännösaluetta tuhottiin maata kaivamalla syksyllä 2017. Rikos tuhosi ainutlaatuista tietoa Suomen keskiajasta. Sekä Metsähallitus että Museovirasto tekivät muinaisjäännökseen kajoamisesta rikosilmoituksen, jonka pohjalta käynnistynyt tutkinta on vielä kesken.

Vuonna 2017 erävalvonnassa erävalvontatapahtumia kirjattiin 10 791 kappaletta. Eniten rikkeitä todettiin maankäyttöön ja Metsähallituksen omaisuuteen (33,9 %), maastoliikenteeseen (20,8 %) sekä kalastukseen (15,9 %) liittyvissä valvonnoissa.

Erävalvontapahtumissa todettujen rikkeiden osuus oli 9,8 prosenttia valvontapahtumien kokonaismäärästä, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi. Rikkeiden määrän vähenemiseen on päästy erityisesti ennalta estävällä toiminnalla eli asiakkaiden valistamisella ja ohjeistamisella sekä tehokkaalla tiedottamisella. Myös laajalla viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöllä sekä yhteisillä valvontaiskuilla on saatu valvontaan kattavuutta, mikä lisää ennaltaestävyyttä.


Kuva: Kari Leo