Perustana hyvä suunnittelu

Valtion alueiden virkistyskäytön suunnittelu on merkittävä osa Metsähallituksen toimintaa. Luonnon monipuolinen virkistyskäyttö otetaan huomioon sekä suojelualueille että monikäyttömetsiin tehtävissä suunnitelmissa.

Virkistyskäytön suunnittelussa hyödynnetään kävijätutkimuksista ja -mittauksista sekä lupatilastoista saatua tietoa metsästys- ja kalastusmääristä. Suunnitelmia laadittaessa huomioidaan myös suoraan asiakkailta saatu palaute sekä palaute, jota on saatu sidosryhmiltä yleisötilaisuuksista ja erilaisista tutkimuksista.

Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa suojelu- ja retkeilyalueiden virkistyskäytön palveluvarustuksesta, kuten reiteistä, retkeily- ja opastusrakenteista sekä rakennuksista. Monikäyttömetsien virkistyskäytölle tärkeää metsäautotieverkostoa ylläpitää Metsähallitus Metsätalous Oy.


Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat

Kansallispuistojen ja muiden keskeisten käyntikohteiden käyntimäärät jatkoivat kasvuaan vuonna 2017. Osaltaan tähän vaikuttivat Luonnon päivät ja niihin liittyvä vahva viestintä sekä entistä tiiviimpi yhteistyö matkailusektorin kanssa. Kansallispuistojen käyntimäärät nousivat tammi-joulukuun aikana 10 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna ollen 3,1 miljoonaa käyntikertaa. Kasvua selittää erityisesti Suomi 100 -juhlavuonna avattu Hossan kansallispuisto, jonka alueella käynnit kaksinkertaistuivat viimevuotisesta.

Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja muiden virkistyskäytöllisesti merkittävien suojelualueiden ja retkeilykohteiden kävijöiden kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat 258 miljoonaa euroa ja 2 582 henkilötyövuotta vuonna 2017. Kävijät toivat suojelu- ja retkeilykohteiden lähiseuduille 27,6 miljoonaa euroa, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016.

Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja eräiden muiden suojelu- ja virkistysalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2017


Kokonaistulovaikutus
milj. €
Kokonaistyöllisyysvaikutus
htv
Käyntimäärä
krt
Kansallispuistot, 40 kpl 206,5 2 055 3 104 700
Valtion retkeilyalue, 5 kpl 10,9 116 237 900
Historiakohde, 6 kpl 6,4 63 228 800
Muut suojelu- ja virkistysalueet, 6 kpl 34,5 348 539 500
Yhteensä 258,3 2 582 4 110 900


Paikallistaloudellisesti merkittävimmät kansallispuistot vuonna 2017 olivat Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (61,5 milj. €), Urho Kekkosen kansallispuisto (36,6 milj. €), Kolin kansallispuisto (21,5 milj. €), Oulangan kansallispuisto (18,8 milj. €) sekä Pyhä-Luoston kansallispuisto (13,3 milj. €).

Myös kalastajien ja metsästäjien vaikutus aluetalouteen oli merkittävä. Eniten aluetaloudellista hyötyä kertyi Itä- ja Pohjois-Suomeen. Eräasiakkaiden kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä lähes 43 miljoonaa euroa ja 261 henkilötyövuotta.

Myydyt eräluvat ja kalastonhoitomaksut 2017

Metsästysluvat, kpl 53 962
Kalastusluvat, kpl 82 740
Valtion kalastonhoitomaksut, vuosiluvan maksajien lkm. 192 360

 


Metsäautotieverkosto tärkeä virkistyskäytölle

Metsätalouden käyttöön rakennettu tiestö on osoittautunut tärkeäksi valtion alueiden virkistyskäyttöä palvelevaksi infrastruktuuriksi. Monikäyttömetsien virkistyshyötyjen seurannan kehittämiseksi metsäautotieverkoston käyttöä on seurattu Kainuun, Etelä-Suomen sekä Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelmien yhteydessä. Seurantaa jatketaan Lapin luonnonvarasuunnitelman alueella kesällä 2018.

Tienkäyttöselvitysten perusteella tavanomaisten monikäyttömetsien käyntimääräksi Kainuussa on arvioitu noin puoli miljoonaa käyntiä ja Etelä-Suomessa noin miljoona käyntiä. Tiedot metsätiestön käyttömääristä Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelman alueelta valmistuvat vuonna 2018.

Metsätalouden käyttöön rakennetun tiestön suurin käyttäjäryhmä on metsien virkistyskäyttäjät, joiden osuus metsäteiden käyttökerroista on ollut sekä Kainuun että Etelä-Suomen tiestöselvitysten perusteella noin 85 prosenttia (metsäteiden käyttäjäselvitykset 2015–2016).


Monikäyttömetsien tiestö ja moottorikelkkaurat 2017



km
Metsätiet, valtion maat 38 000

Kunnostetut tiet 2017 440

Rakennetut tiet 2017 170
Moottorikelkkaurat 4 204


Huolena kansallispuistoihin ja historiakohteisiin kertynyt korjausvelka

Kansallispuistojen ja muiden retkeilykohteiden käyntimäärien kasvun sekä historiakohteiden arvojen turvaamisen edellytyksenä ovat kohteiden hyvä kunto ja palveluvarustuksen, kuten reittien ja taukopaikkojen, laadun varmistaminen.

Metsähallituksen Luontopalvelut teki vuonna 2017 selvityksen hoidossaan olevien luontokohteiden palveluvarustuksen sekä historiakohteiden korjausvelasta. Selvityksen mukaan luontokohteille on kertynyt noin 44 miljoonan euron ja historiakohteisiin yli 72 miljoonan euron korjausvelka. Korjausvelan laskentaa täsmennetään edelleen toimenpidesuunnitelmiksi ja kohdekohtaisiksi kustannusarvioiksi vuonna 2018.



Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja muiden suojelu- ja virkistysalueiden retkeilyrakenteet 2017



kpl
Opastusrakennelmat 3 998
Autio- ja vuokratuvat 418
Taukopaikkarakennelmat 2 853
Veneilyrakennelmat 583
Kuivakäymälät ja muut jätehuoltorakennelmat 2 249
Polttopuuhuoltorakennelmat 1 641




Kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja muiden suojelu- ja virkistysalueiden retkeilyreitit 2017



km
Retkeilyreitit ja luontopolut 6 158
Hiihtoreitit ja latu-urat 2 196
Veneily- ja vesiretkeilyreitit 716
Moottorikelkkaurat ja -reitit 3 706

 

Case Riekko: Lupatuloilla syntyy uusia riistakohteita
Kuva: Laura Johansson