Saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan

Metsähallitus toimii saamelaisten kotiseutualueella, joka käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen sekä Sodankylästä Lapin paliskunnan alueen. Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu sovitetaan alueella yhteen siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan.

Saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan turvataan Metsähallituksessa sopimus- ja neuvottelumenettelyin sekä tukemalla saamenkielistä viestintää ja kulttuurihankkeita.

Uuden metsähallituslain myötä saamelaisten kotiseutualueen kuntiin on asetettu kuntakohtaiset neuvottelukunnat, joissa käsitellään valtion maa- ja vesialueiden sekä niihin kuuluvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Metsähallitus käy saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset ennakkoneuvottelut saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana.


Keskeisiä tapahtumia saamelaisten kotiseutualueella 2017

  • Juutuan-Tuulispään virkistysmetsään laadittiin erityisaluesuunnitelma yhteistyössä paikallisten alueen käyttäjien sekä saamelaiskäräjien asettaman Akwé: Kon -työryhmän kanssa.
  • Sulaojan vedenpullottamon maanvuokrausasiaa käsiteltiin Metsähallituksessa. Metsähallitus pyysi lausuntoja sekä järjesti kuulemistilaisuuden Karigasniemellä Utsjoen kunnassa ja päätti olla vuokraamatta maa-aluetta. Loppuvuodesta 2017 pullottamolle haettiin uudestaan lupaa, mutta hieman eri alueelle. Tähän lupaan pyydettyjen lausuntojen käsittely on vielä kesken.
  • Uusi kalastuslaki vaikutti Ylä-Lapin paikallisten asukkaiden kalastusmahdollisuuksiin ja toi haasteita Metsähallituksen toimintaan alueella.
  • Kolttavesien hoitosuunnitelman mukaisesti Metsähallitus aloitti Näätämöjoen paikalliskalastuksen tavoitetilan selvitystyön.
  • Urho Kekkosen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma sekä uusi järjestyssääntö vahvistettiin.
  • Paikallinen työryhmä perustettiin ratkomaan Mallan porolaidunnuksen ja luontoarvojen turvaamisen välisiä ongelmia.
  • Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan laajennuksen suunnittelu ja uudistettavan näyttelyn käsikirjoitustyö aloitettiin.
  • Urho Kekkosen kansallispuistossa kunnostettiin Suomujoen ja Oskarinkosken kolttakenttien suojeltuja, valtion strategiseen kulttuurihistorialliseen kiinteistövarallisuuteen kuuluvia kolttakenttiä.
  • Lemmenjoen kultareittihankkeessa kunnostettiin kultahistoria-alueen palveluvarustusta ja suojeltuja Morgamojan Kultalan rakennuksia.
  • Matkailun kasvu näkyi Metsähallitus Kiinteistökehityksen toiminnassa tonttien kysynnän kasvuna.
  • Inarin Rahajärven kaava valmistui, ja kaikki seitsemän tonttia myytiin tai vuokrattiin.

 

Saamen kielen käyttöä tuetaan

Saamenkielisillä on mahdollisuus käyttää äidinkieltään Metsähallituksen virallisissa kokouksissa, joissa järjestetään tarvittaessa tulkkaus pohjoissaamen kielelle. Lisäksi Metsähallitus tukee henkilöstönsä saamen kielen opiskelua. Yhä suurempi osuus Metsähallituksen viestintämateriaalista, opasteista, luvista ja sopimuksista on saatavissa saamen kielillä. Retkeilijän Luontoon.fi- eli Lundui.fi-sivuilta löytyy kansallispuistojen ja muiden Metsähallituksen retkikohteiden kuvauksia pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen kielillä. Metsähallitus ylläpitää myös saamenkielistä Sámi meahcit ja luondu -Facebook-sivua, johon materiaalin tuottavat Metsähallituksen saamenkieliset työntekijät, pääasiassa pohjois- ja inarinsaameksi.


Akwé: Kon -ohjeet turvaavat osallistumisen

Metsähallitus on ottanut ensimmäisenä maailmassa käyttöön vapaaehtoisen Akwé: Kon -menettelyn. Menettely perustuu biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen artiklaan 8(j), joka koskee alkuperäiskansojen tiedon ja käytänteiden kunnioittamista.

Suomessa saamelaiskäräjät ja Metsähallitus ovat yhdessä laatineet käytännön sovellusmallin Akwé: Kon -periaatteiden toteuttamiseksi. Vapaaehtoisia Akwé: Kon -ohjeita käytetään kaikissa suojelu- ja erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa saamelaisten kotiseutualueella. Menettelyllä turvataan saamelaisten osallistuminen erilaisissa hankkeissa ja suunnitelmissa. Metsähallitus ja saamelaiskäräjät ovat aloittaneet ohjeiden uudistamisprosessin vuonna 2017.


Metsätalous saamelaisten kotiseutualueella

Saamelaisten kotiseutualueen maista noin 90 prosenttia (2,56 milj. ha) on Metsähallituksen hallinnassa, ja tästä 69 prosenttia on Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnoimia suojelu- ja erämaa-alueita. Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallinnassa on maa-alueista 20 prosenttia, josta 10 prosenttia on metsätalouden piirissä ja 10 prosenttia metsätalouden ulkopuolella. Metsähallitus Kiinteistökehityksen hallussa on luontaistalousalue, joka on 11 prosenttia maa-alasta.

Saamelaisten kotiseutualueen metsänkäsittelymallit on sovittu saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa. Alueella ei käytetä lainkaan avohakkuita. Hakkuutapoina käytetään harvennus- ja väljennyshakkuita sekä siemenpuuhakkuita. Peitteisyyttä ylläpitävät, erirakenteiset metsänkäsittelymallit ovat laajasti käytössä poimintahakkuiden ja pienaukkokasvatuksen kautta.

Suunnittelussa huomioidaan porojen tärkeimmät laidunalueet ja porotalouden vuotuiskierto. Metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta on sovittu saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja saamelaisalueen paliskuntien ja Metsähallituksen kesken. Lisäksi Inarin metsäpaliskuntien kanssa on sovittu tärkeimpien laidunalueiden säilyttämisestä 20 vuoden ajan metsätaloustoimien ulkopuolella.

Metsähallitus lähettää kaikki hakkuu-, maanmuokkaus-, tienrakennus- ja reittisuunnitelmat etukäteen kyseisen paliskunnan poroisännälle, jotta paliskunnalle tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Saamelaisten kotiseutualueella ei ole toteutettu hakkuita, jos kyseisen paliskunnan poroisäntä on niitä vastustanut eikä neuvotteluissa ole löytynyt yhteisesti hyväksyttyä ratkaisua.


Kuva: Kaisa Sirén