Megatrendit muokkaavat toimintaympäristön kehitysnäkymiä

Monilla maailmanlaajuisilla megatrendeillä, kuten ilmastonmuutoksella, digitalisaatiolla ja kaupungistumisella, on vaikutusta myös Metsähallituksen toimintaan ja toimintaympäristöön. Esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä Suomen kaupunkien asukasluku on kasvanut 400 000 asukkaalla ja joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias.


Megatrendit

Megatrendit

 


Metsähallituksen uudistuminen jatkuu

Vuonna 2016 uuden lain voimaantulosta alkanut Metsähallituksen toiminnan ohjauksen uudistaminen jatkui vuonna 2017. Uudistusten tavoitteena on johtaa ja kehittää Metsähallitusta yhä enemmän yhtenä kokonaisuutena.

Alkuvuonna 2017 hyväksyttiin uusi työjärjestys, jossa Laatumaa-tulosyksikön nimi muuttui Metsähallitus Kiinteistökehitykseksi ja Julkiset hallintotehtävät jaettiin kahteen osaan, Metsähallituksen Luontopalveluihin ja eräasioista vastaavaan Eräpalveluihin.

Uusittujen omistajapoliittisten linjausten mukaisesti toimintaa tiivistettiin luopumalla taimiliiketoiminnasta. Metsähallituksen tytäryhtiö Fin Forelia Oy myytiin kesäkuussa 2017. Osana toiminnan tehostamista tehtäviä vähennettiin myös Metsähallituksessa, etenkin konsernihallinnosta.


Parantunut taloustilanne vahvisti palvelujen kysyntää

Vuoden 2017 aikana Metsähallituksen tuottamien palvelujen kysyntää vahvisti yleinen parantunut taloustilanne. Vaikka ainespuun myyntimäärä oli hieman edellisvuotta pienempi, oli Metsähallitus Metsätalous Oy:n toiminnallinen tulos erinomainen aiempiin vuosiin verrattuna. Matkailun kasvu sekä kiinnostus luonnossa liikkumiseen näkyivät niin luonto- ja eräpalvelujen kysynnän kasvuna kuin myös vilkastuneena tonttien kysyntänä Metsähallitus Kiinteistökehityksessä.

Erälupien kysyntä säilyi vahvana, ja kysyntä oli monilla alueilla suurempaa kuin mitä lupia voidaan kestävästi myöntää. Tuulivoimaliiketoiminnassa vuosi 2017 oli ennustetusti rakentamisen vuosi, ja valtion maille aukesi kaksi uutta tuulivoimapuistoa.


Yhteistyö tiivistä saamelaisten kotiseutualueella

Metsähallituksen toiminta saamelaisten kotiseutualueella oli vuonna 2017 luonnonvarasuunnitelman mukaista lukuun ottamatta hakkuumääriä, jotka toteutuivat suunniteltua pienempinä. Metsähallituksen, saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja saamelaisalueen paliskuntien välistä sopimusta yhteistyömenettelyistä ja poronhoidon huomioon ottamisesta noudatettiin. Juutuan-Tuulispään virkistysmetsään laadittiin erityisaluesuunnitelmaa yhteistyössä paikallisten alueen käyttäjien sekä saamelaiskäräjien asettaman Akwé: Kon -työryhmän kanssa.

Tiivis yhteistyö porotalouden kanssa jatkui ja säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja pidettiin sekä Paliskuntain yhdistyksen että paliskuntien kanssa. Kaikki hakkuu-, maanmuokkaus- ja tienrakennussuunnitelmat sekä matkailureittisopimukset lähetettiin paliskuntiin, minkä lisäksi niistä tarvittaessa neuvoteltiin ja suunnitelmia muutettiin. Saadun palautteen mukaan yhteistyö paliskuntien ja Metsähallituksen välillä on toiminut sovitusti.


Työlle tunnustusta

Metsähallitus sai vuonna 2017 toiminnastaan virkistys- ja matkailukäyttöön ja sen kehittämiseen, metsäsektoriin sekä kulttuuriperintötyöhön liittyviä tunnustuksia ja palkintoja.

  • World Travel & Tourism Council palkitsi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston vastuullisesta kehittämisestä ja yhteistyöstä paikallisyhteisön kanssa.
  • Hossan kansallispuiston pisin pyöräilyreitti, Sininen saavutus, palkittiin ensimmäisenä pyöräilyreittinä Pohjoismaissa Kansainvälisen maastopyöräilyliiton IMBA:n EPIC-nimityksellä.
  • Suomen matkailutoimistoalan liitto SMAL palkitsi matkailugaalassaan (Finnish Travel Gala) Metsähallituksen kansallispuistot mieleenpainuvimpana matkailukokemuksena.
  • Matkailutoimittajien Kilta antoi Helsingin edustan Vallisaarelle Vuoden kotimainen matkakohde -palkinnon.
  • Yhdessä metsäsektorin kanssa toteutettu erityisesti nuorille suunnattu Bioaika-rekka ja tapahtumakiertue palkittiin Metsäpäivillä Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketilla huomattavasta toiminnasta Suomen metsäalan hyväksi.
  • Valtion monikäyttömetsissä vuosina 2010–2015 toteutettu kulttuuriperintöinventointihanke sai eurooppalaista kulttuuriperintöä vaalivan järjestön, Europa Nostran, myöntämän erityismaininnan. Erityismaininnalla palkitaan hankkeita, jotka ovat edesauttaneet ja parantaneet eurooppalaisen kulttuuriperinnön säilymistä.


Metsienkäsittely ja kalastusjärjestelyt puhuttivat

Vuonna 2017 Metsähallituksen sidosryhmiltä saama palaute kohdistui saarten ja retkeilyalueiden metsienkäsittelyyn erityisesti Kuhmon Lammasjärvellä, Oulujärven saarissa ja Paljakassa Puolangalla. Lisäksi uusi kalastuslaki vaikutti Ylä-Lapin paikallisten asukkaiden kalastusmahdollisuuksiin ja toi haasteita Metsähallituksen toimintaan alueella. Neuvotteluja metsätalouden ja porotalouden yhteensovittamiseksi jatkettiin vuoden aikana myös saamelaisten kotiseutualueella.


Oikeuskäsittelyt

Vuonna 2017 Helsingin hovioikeudessa käsiteltiin raakapuukartellista aiheutuneita vahinkoja. Metsähallitus hakee puunmyyjänä korvausta UPM Kymmene Oy:ltä, Metsäliitto Osuuskunnalta ja Stora Enso Oyj:ltä vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Oikeudenkäynnin pääkäsittely päättyi tammikuussa 2018. Tuomio hovioikeudesta tullaan saamaan vuoden 2018 kuluessa.

Raakapuukartellin lisäksi Metsähallituksen ja MH-Kivi Oy:n ja Morenia Oy:n välisiä, vuonna 2013 toteutetun yrityskaupan jälkeisiä erimielisyyksiä ratkottiin välimiesoikeudenkäynnissä vuonna 2017. Jo toisessa asiaan annetussa päätöksessä välimiesoikeus ratkaisi asian Metsähallituksen käsityksen ja vaatimusten mukaisesti. Välimiesoikeuspäätökset ovat lainvoimaisia, mutta niiden kumoamiskanteiden käsittelyt ovat kesken.


Kuva: Ilkka Immonen