Monipuolisia kumppanuuksia ja osallistavaa yhteistyötä

Valtion maiden ja vesien kestävä käyttö edellyttää kumppanuutta ja yhdessä toimimista. Metsähallituksen kumppaneiden ja sidosryhmien kirjo on laaja, ja yhteistyömuodot vaihtelevat kaupanteosta yhdessä tekemiseen, ohjaukseen, tiedonvaihtoon ja vuorovaikutukseen.

Metsähallituksen sidosryhmät

Sidosryhmakaavio


Tavoitteita ja toiveita yhteen sovittaen

Suomalainen metsäsuhde on kansallista elävää perintöä. Metsät ja yleisemmin luonnonvarat sekä niiden käyttö herättävät paljon keskustelua. Metsien käyttö synnyttää myös ristiriitoja, sillä valtion maa- ja vesialueiden käyttöön kohdistuu monenlaisia tavoitteita ja toiveita.

Luonnonvarasuunnittelua tehdään aina yhdessä paikallisten sidosryhmien kanssa.

 

Yhteensovittamisen tärkeys korostuu palautteessa, jota Metsähallitus saa sidosryhmiltään. Keskeinen työkalu valtion maihin kohdistuvien tavoitteiden ja toiveiden yhteensovittamistyössä on luonnonvarasuunnittelu, johon osallistuu aina laaja paikallinen yhteistyöryhmä. Suunnittelussa tarkastellaan luonnonvarojen käyttöä ja hoitoa kokonaisvaltaisesti. Tarkastelun tuloksena syntyy viisivuotinen luonnonvarasuunnitelma, joka ohjaa Metsähallituksen toimintaa. Vuonna 2017 valmistui Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelma, jonka lisäksi käynnistettiin luonnonvarasuunnitelman laatiminen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella yhdessä sidosryhmien kanssa.

Metsähallitus koetaan luotettavana ja hyödyllisenä yhteistyökumppanina

Metsähallitus mittaa vuosittain sidosryhmien käsitystä toiminnastaan ja maineestaan. Tutkimus kohdistetaan Metsähallituksen keskeisille sidosryhmille: asiakkaille, hallinnon ja politiikan toimijoille, metsäsektorin liitoille ja järjestöille, kansalaisjärjestöille, medialle, koulutuksen ja tutkimuksen sekä matkailun toimijoille.

Vuoden 2017 sidosryhmätutkimuksessa keskityttiin edellisvuosia enemmän vastuullisuuden ja toiminnan kehittämisen mittaamiseen. Tutkimuksen mukaan Metsähallitusta pidetään luotettavana ja yhteistyötä sen kanssa tuloksellisena. Joustavuudessa, muutoskykyisyydessä ja tehtävänkuvan selkeydessä on kuitenkin parannettavaa.

Sidosryhmätutkimukseen vastanneiden mielestä Metsähallituksen tärkein tehtävä on edellisvuosien tapaan valtion luonnonvarojen hoito sekä liiketoiminnan, palvelujen ja suojelun näkökulmien yhteensovittaminen.

Suurimmiksi kehityskohteiksi Metsähallituksen toiminnassa ja vastuullisuudessa koettiin yhteistyö ja vuorovaikutus sekä toiminnasta ja vastuullisuudesta viestiminen.

Metsähallituksen maine oli vuonna 2017 kohtalainen ja kehityksen suunta on ollut hieman laskeva. Korkeimmat mainearviot antoivat metsäalan järjestöt ja liitot. Kansalaisjärjestöt ja matkailualan toimijat olivat sidosryhmistä kriittisimpiä.


Metsienkäsittely ja kalastusjärjestelyt huolestuttivat

Vuonna 2017 Metsähallituksen sidosryhmiltä saama palaute kohdistui saarten ja retkeilyalueiden metsienkäsittelyyn. Lisäksi uusi kalastuslaki toi muutoksia Ylä-Lapin paikallisten asukkaiden kalastusmahdollisuuksiin tuoden haasteita Metsähallituksen toimintaan alueella.

Keskusteluun nousivat erityisesti metsienkäsittely Kuhmon Lammasjärvellä, Oulujärven saarissa ja Paljakassa Puolangalla. Kiistoja pyrittiin ratkomaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Keskustelua käytiin syksyllä muun muassa Greenpeacen kanssa Oulujärven saarissa, ja alkuvuodesta 2018 järjestettiin sidosryhmätilaisuus Puolangalla.

Saamelaisten kotiseutualueella hakkuita ei ole toteutettu, jos paliskunta on ennakkoon ilmoittanut vastustavansa niitä eikä erimielisyyksiin ole löytynyt neuvotteluissa ratkaisua. Osa Inarin metsäpaliskunnista on vaatinut valtion maiden hakkuiden ennakkoehtona laajoja kulttuurivaikutusten arviointeja. Tämän vuoksi kyseisten paliskuntien alueella hakkuita ei ole toteutettu. Neuvotteluja metsätalouden ja porotalouden yhteensovittamiseksi jatketaan sekä paliskuntien että saamelaiskäräjien kanssa.


Kuva: Jussi Riikonen